30.1.2012

Vispatessa roiskuu - maanantain kirja-arvonta

_DSC0181

Rutiinit ilahduttavat minua, varsinkin miellyttävät sellaiset. Luonpa moisen tänne blogiini, olkoon maanantai tästä lähtien gramman verran parempi päivä.
Kolusin meidänkin keittokirjamme kustantavan Otavan keittokirjahyllyn läpi ja kannoin kotiini kasan suosikkejani. Joka maanantai (kunnes Otava kyllästyy hyllyjen välissä pyörivään blondiin) lähtee teille jakoon yksi valitsemani keittokirja. Arvontaan voi osallistua kommentoimalla kirjapostausta. Kerro miksi kyseisen, seitsemällä tähdellä varustetun opuksen, tulisi päätyä juuri sinun kirjahyllyysi.
Voittajan nimi kajahtaa ilmoille maanantain käännyttyä tiistain puolelle, maanantain aikana vastanneet ovat mukana arvonnassa. Voittaja ilmoitetaan kyseisessä postauksessa, joten pidä silmällä arvontaa johon itse osallistuit. Otava postittaa kirjat voittajille.

Ranskattaret eivät liho tuli minulle tutuksi kun Eeva sitä suositteli, olin itsekin kuvitellut sen olevan hömppää, ilman sen suurempaa pohdintaa. Väärässä olin. Innostuinkin kun löysin kirjan, jossa punahuulinen ranskatar(?) vispaa kermaa niin että roiskuu.
Sisältö ei ollut ollenkaan hassumpi sekään, löysin monta kokeilemisen arvoista reseptiä. Yksi innostavimmista on punajuuri-inkiväärigazpacho, jota aion testata tänään.

Osallistukaahan arvontaan, arvon kulinaristit!

Mireille Guiliano, Ranskattaret eivät liho - Keittokirja
Otava
€ 31,70




EDIT: Arvonta on suoritettu, kirja menee Ainolle, joka jätti kommenttinsa klo 21.39. Lähetätkö osoitetietosi minulle hanna.gullichsen@gmail.com. Kiitos!
Ps. Ensi maanantaina jaossa opus, johon ihastuin ikihyviksi. Iso, painava ja täynnä kaunista asiaa. Muista olla kuulolla!



69 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

JIPII! Minä tahtoisin tuon kirjan, sillä en ole sitä raskinut ostaa, on se sen verran arvokas. Ehkä onni potkii!!


Emilia

Henkka kirjoitti...

French women don´t get fat tuli itse luettua vuosia sitten Italian-rundilla ja ihastuin kirjaan ikihyviksi. Varsinkin oma arki-päivällis-ruoka-lista kaipaisi kohennusta, joten osallistuin arvontaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kirja kelpaisi minullekin!
-jopo

Klaara kirjoitti...

Koska rrrra-kas-tan ruokaa, mutta olen suomalainen ja lihon. (Vaikkakin elopainon nousut ja laskut ovat tietysti ihan toissijaisia elämänlaatua punnittaessa.)

jennie kirjoitti...

Luin saman naisen kirjoittaman työelämää ja naisia käsittelevän kirjan ja tykkäsin kovasti. Lukisin enemmän kuin mielelläni hänen ajatuksiaan ruoanlaitosta!

rockin'mama kirjoitti...

Hanna - voisin verrata itseäni taannoin kuvailemaasi korkokengäkaunottareen tai pikemminkin rinnastaa elämäntilanteeni samoille urille - niinpä omiin hetkiini kuuluukin tällä haavaa inspiroivat keittokirjat ja kauniisti taitetut muotilehdet, joiden selailusta en luovu, vaikka oma aika on kovasti kortilla...
Tämä mama kiittää myös blogin uudistuneesta ilmeestä ja sisällöstä - toimii.

Heidi kirjoitti...

Vetoan tässä rakkauteeni punajuuriin. Jos kirjassa on yksikään punajuurireseptikuuluisi se kirjahyllyyni.

Ja kirja sopii varmasti ihmiselle joka kokkasi viikonloppuna uudet korkokengät jalassa, ihan vaan jotta arki olisi kauniimpaa.

Hanna kirjoitti...

Kotiäitiä piristäisi kaikki uudet reseptit. Tyylikin on vähän hukassa, joten jospa sitä tämän kirjan reseptien myötä oppisi.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanast' alkoi viikko -aamiainen pikkumiehen ja isomman kanssa pakkaspaisteessa Ekbergillä ja nyt, arvonnassa hankintalistallani ollut kirja! Voikun onni vielä suosisi tässäkin.

Hannalle ihmeellisen ihanaa työviikkoa,

Anoushka

Anonyymi kirjoitti...

Miksi minun kuuluisi saada kirja? -Pidän kirjan kannesta (ostan/lainaan suurimman osan kirjoistani kannen perusteella) eli kaunis kirjan kansi=kauniita reseptejä. Kuka ei pitäisi kauniista ruuasta?

-näkkimuru

inke kirjoitti...

Oijoi, olen sen ensimmäisen ranskatar-kirjan lukenut ja kovasti ihastuin daamin asenteeseen. Pitäisi lukaista kertauksen vuoksi se, josko sitä taas muistaisi olla armollisempi itselleen ja muistaisi, että kaikesta voi nauttia mutta kohtuudella.

Siksipä pitäisi saada reseptikirja, inspiroituisi toivottavasti tekemään jotain uutta ja hyvää eikä paukuttaisi päivästä toiseen niitä muutamaa terveelliseksi ja sallituksi määrittelemäänsä ruokalajia.

Idu kirjoitti...

Halleluja! Ihana maanantai-idea, piristi pikkaisen jo nyt ainakin minun päivääni :-)

Vaikka muistaakseni Eevan mukaan kirjan sanoma on ruuasta nauttiminen, eikä vain nälän tunteen tyydyttäminen niin kuin usein suomalaisilla tapaa käymään, opus kiinnostaa minua myös terveysnäkökulmasta. Minusta ylipaino-ongelmista kärsivän Suomen kannattaisi ammentaa apua muista ruokakulttuureista, kuten juuri ranskasta ja esimerkiksi aasiasta, jossa asukkaat tiedettävästi ovat pienempi kokoisia. Ratkaisu löytyisi varmasti juuri oivalluksen, että ruoka on nautintoa varten, jossa ytimenä on laatu, ei määrä ja erilaisten ruokatottumusten ja -ainesten yhteisvaikutuksesta.
Olisi kiva lukea aiheesta lisää!

Maikki kirjoitti...

Hei! Tämä on kiinnostanut pidemmän aikaa mutta on aina unohtunut. Kulttikirja :)

SiniS kirjoitti...

Oi, oon miettinyt ton kirjan ostamista monesti, eli kelpais kyllä tänne päin :)

ssini85(a)hotmail.com

Anonyymi kirjoitti...

Rakastan Ranskaa, Ranskalaisia, Ranskan kieltä, Ranskalaista ruokaa ja etenkin Ranskalaista viiniä sekä erityisesti Alsacen viinitiloja ja Bruno Hertziä :)

-Mikke

Anonyymi kirjoitti...

Mukana! Tykkään näistä ruokatietoutta, tarinaa ja reseptejä yhdistävistä kirjoista valtavista. Ja ranskalainen, vielä parempi! Kunpa onnistaisi. - armi

Uusi Aamu kirjoitti...

Koska olen sen ensimmäisen kirjan lukenut. Sillä jo opin paljon, mutta jatko-opinnot eivät varmastikaan olisi pahitteesti. Niin ja on se varmasti parempi ja järkeenkäyvempi opus kuin näiden paikallisten. Tai ainakin siinä olisi tyyliä :)

mariaelina kirjoitti...

Oppisin mielelläni ranskalaisen asenteen ruokaan: nautinnolla ja kohtuudella ilman stressiä. Tai ainakin näin sen kuvittelen menevän :)

Anonyymi kirjoitti...

Muutaman kerran on tuo kirja jo meinannut lähteä mukaani, mutta vielä en ole raaskinut ostaa. Josko nyt onni potkaisisi?

-iivie

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hienosta blogista, tykkään myös uudistuksesta! Tämä keittokirja kiinnostaa, olen kuullut siitä vain hyvää. Paras ystäväni asuu Ranskassa ja ranskalainen ruoka on herkullista.

Mippe

Anonyymi kirjoitti...

Voi, ihana arvonta idea. Osallistun peukut pystyssä. Miksi? No, koska ruuan nimenomaan pitäisi olla nautinto.

Nuppu

Tuia kirjoitti...

Mukana! Miksikö kirjan pitäisi kolahtaa juuri minun postilaatikkoon? Siksi, että kirjan opeista "nautintoa kohtuudella" olen menestyksekkäästi sisäistänyt vasta tuon ensimmäisen puoliskon - ja se valitettavasti näkyy vyötäröllä!

Ranskalaista ideologiaa ja inspiraatiota syvästi kaivaten, Tuia

alma kirjoitti...

Voi mahtavaa! Meille on tulossa keittiöremontti keväällä ja miksei keittokirjahyllykin kaipaisi uudistumista siinä samalla. Nämä maanantaiarvonnat voisivat siis olla linkki uusiin resepteihin tulevassa uudessa keittiössä. PS: Muistelin, että olit itse muuttamassa uuteen kotiin. Mikäli keittiöremonttia on tiedossa, olisi kiva lukea hyvistä vinkeistä toimivan keittiön suhteen.

-Alma

Anonyymi kirjoitti...

Olen jo kauan aikonut lukea tuon kirjan :)

Lukutoukka

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on ollu tuo kirja joskus pokkarina mutta valitettavasti se on jäänyt jonnekin matkan varrelle...(kirjat kiertävät ystävien ja puolituttujen kesken, ja hyvä niin ehdottomasti, mutta aina ei omiaan saa takas)Minäkin olin luullut kirjan olevan melkosta hömppää mutta erehdyin. Siksipä mielellään kerrankin voittaisin arvonnassa. Kiitos, jään odottamaan:)

Saila

Elma kirjoitti...

Mulle hyllyyn yks laiha ranskatar. Sanotaan, että seura tekee kaltaisekseen, jotenka siinä syy. T.Lihava suomalainen Elma

Anonyymi kirjoitti...

Olen ollut laihdutuskuurilla ja kaikenlaisen sokerin karttelija varmaan 20 vuotta. Sanomattakin on selvää, että tuo on aika pitkä ajanjakso laihduttaa, joten onnistumisen tason voi varmasti päätellä.

Ehkäpä ranskattaret osaisivat neuvoa minulle, mikä meni pieleen :)

Tiinainen

Anonyymi kirjoitti...

Ah, näen kirjassa itseni ;) Joten kirja sopisi mulle kuin vispilä käteen ja huulipunat huuliin. Ja tietenkin olen aloittanut ruoka - ja kuntokuurin ENSIMMÄISTÄ KERTAA ELÄMÄSSÄNI. Eli tervetuloa, kirja! <3

Nimim.Sandels

Anonyymi kirjoitti...

Oi, tahdon kyseisen aarteen piristämään omia sekä läheisieni pakkaspäiviä herkkuresepteillä!

- Annamanna/annamaki@ulapland.fi

Canela kirjoitti...

Niin käsittämätön yhtälö, että siitä on saatava todisteita lisää - itse kokeilemalla!

sini kirjoitti...

Koska keittokirjoja ei voi koskaan olla kirjahyllyssä liikaa!

Elsa kirjoitti...

Mukana arvonnassa! Ehkä kirja toisi mukanaan (muutaman uuden reseptin lisäksi) kaipaamani solakammat sääret ja taidon kävellä elegantisti (ranskalaisilla) koroilla! ;)

Belle kirjoitti...

Muutto kesäksi Pariisiin, mikä olisikaan paras tapa valmistautua ja tutustua maan ruokakulttuuriin sekoittamalla samalla omat arkireseptit! Bon appétit!

Anonyymi kirjoitti...

Vähemmän on enemmän -ajatteluni kaipaa lisävahvistusta. Olen pitänyt tätä kirjaa täysin hölynpölynä ja jättänyt sen muiden luettavaksi. Mutta, jos Hannakin aiemmista epäilyistään huolimatta suosittelee kirjaa ja vieläpä julkisesti, niin minut on käännytetty.

Anna Koemaistaja kirjoitti...

Elämä ilman hyvää ruokaa olisi "catastrophe". Ja kun jalat ovat olleet paskana jo vuoden, eikä tässä oikeastaan mitään liikuntaa voi harrastaa, niin kaikki muut vinkit vaatekossani pysymiseen on enemmän, kuin tervetulleita. Laihduttamaan laihduttamisen vuoksi en sentään ryhdy.

Anonyymi kirjoitti...

Asuin vuoden Ranskassa - ja lihoin! Jotain tein siis väärin :) Ranskatarten ruokavinkit olisivat erittäin tervetulleita. T. AnnaK

Outi kirjoitti...

Pourquois (vai miten se nyt meni), olen henkisesti ranskalaisdaami ja siksi sisuksenikin kaipaisivat ranskalaista ruokaa. Ulkoiselta olemukseltani muistutan välillä enemmän jenkkirekkakuskia, samoin kuin ruokailutottumuksiltani.. röyh.

Anonyymi kirjoitti...

Mukana ollaan nautinnon vuoksi ja siksi, että nautintohermoni kaipaisivat uusia virikkeitä.
-Ulla

Aino S kirjoitti...

Kirja sopisi hyllyyni, koska omistan vain kaksi (kehnoa) keittokirjaa. Yksi hyvä kumoaisi niiden vaikutuksen.

Hertta kirjoitti...

Oo jes, kerranki jotain osallistumisen arvoista blogirintamalla! Minun pitäisi saada kirja koska rakastan keittokirjoja yli kaiken ja luenkin niitä enemmän kuin kaunokirjallisuutta. Hyllyni koreilisivat mitä ihanimmilla kirjoilla mikäli en olisi tällä hetkellä varaton opiskelija. Hyllyt huutavat yksinäisyyttään, fooood!

Anonyymi kirjoitti...

Olen minäkin jo kauan halunnut omistaa tuon kirjan...

pikoskin

Anonyymi kirjoitti...

Haluaisin niin tuon kirjan, tykkään ruokajutuistasi kovasti. Keittokirjoja on niin mukava katsella ja lukea. T. Mummeli.

Anonyymi kirjoitti...

Minun olisi melkein pakko saada tämä kirja, sillä ensi kuussa rakas ranskalainen anoppini saapuu jälleen patojeni ääreen, enkä suinkaan halua lihottaa häntä.

-Sans Nom

Anonyymi kirjoitti...

Olen nyt vasta kolmekymppisenä löytänyt ruuan ihanuuden (muutakin kuin vain pakollinen nälän tyydyttäminen). olen samalla vähän hurahtanut ruuanlaittoon liittyviin keittokirjoihin, pokkareihin, dekkareihin... Huomaan kuitenkin että koekeittössäni on näköjään puute, kirja vaikuttaa ihanalta!

AnnaSi

Anonyymi kirjoitti...

Haluan kirjan, sillä haluan antaa sille mahdollisuuden murtaa pinttyneet käsitykseni. Miten niin muka rasvaisia juustoja, kermaa ja muita herkkuja syömällä voisi pysyä terveyttä edistävässä painossa? Monelle kun nämä ovat niitä kiellettyjä herkkuja. Ja haluan etenkin päästä makumatkalle Ranskaan kirjan kautta!

-mm

Anonyymi kirjoitti...

Pyrin yleensä syömään terveellisesti ja kilojen kertymättä. Kuitenkin mediasta ryöppynyt rasvojen moittiminen ja käsitys niiden lihottavuudesta syöpyi pääkoppaani. Ajattelin myös, että näin opiskelijana on hyvä ajatus säästää ruokakustannuksissa. Tuloksena oli usein melko rasvatonta ja tympeää ruokailua, joka heikkoina hetkinä retkahti aromivahvennettuun teollisesti käsiteltyyn alennuseinesmössöön. Siinä tuli kerralla viikon rasvat – valmiiksi prosessoituina!

Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, että ruokaan kannattaa panostaa rahallisesti. Rasvoja ei tarvitse vältellä, kunhan jättää ne käsitellyimmät tuotteet kaupan hyllylle. Kun vaivautuu kokkailemaan hyvistä aineista itse ja suunnittelee syömisensä, pääsee loppujen lopuksi melko halvalla.

Uskon, että tämä kirja kannustaisi minua pysymään laadukkaamman ja nautinnollisemman ruokailun tiellä! Mukavaa että pidät kirja-arvontoja.

-Anne

peippo kirjoitti...

Ajauduimme poikaystäväni kanssa asumaan kesällä pari kuukautta anoppilassa sekavan vaihto-opiskelu-asunnon vaihto- säädön takia. Iltaisin telkusta katseltiin asiaohjelmia ja tylsistyin. Ihana anoppini ehdotti Ranskattaret eivät liho -kirjaa iltalukemisekseni. Hämmennyin aluksi kirjan nimestä, sillä mielessä kävi heti aluksi ajatus, että taidan käydä anoppilan jääkaapilla liian tiuhaan tahtiin :) Kirja osoittautui kuitenkin mukavan rempseällä asenteella ruokahommiin suhtautuvaksi, iltojeni piristyksenä salaisen suklaa-namupussin seurassa hyvin luettavaksi teokseksi. Kirjasta tulee mieleen eläviä muistoja tuosta kesästä anoppilassa ja resepti-versiona se sopisi paremmin kuin hyvin omaan uuteen kotiimme!

Nelly kirjoitti...

Uu, uu! Ruokakirjoja ei voi olla ikinä liikaa, varsinkaan karkeakantisia. Plussana, muttei välttämättömänä, hyvät ohjeet.

Johanna kirjoitti...

Keittiössä inspiroivia kirjoja ei voi koskaan olla liikaa, osallistun ehdottomasti!

salla kirjoitti...

Luin tuota kirjaa pari vuotta sitten, mutta valitettavasti se jäi kesken. Testasin myös yhtä reseptiä, mutta muitakin haluaisin kokeilla. Tarvitsisin varmasti myös kirjan neuvoja siihen miten suomettaret eivät liho! :D Ehkä neuvot tehoavat muihinkin. ;)

Roberta kirjoitti...

Tuo olisi tähdellinen, koska aika uutena äiti-ihmisenä tarvitsen punahuulisia makunautintoja aiempaa enemmän kotona, kun ei joka hetki pääse kuppilaan nautiskelemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ranskattaret eivät liho -kirja ilahdutti niin paljon, että se kaipaa tämän vierelleen :-)

Anna O.

Riesu kirjoitti...

Ilmoittaudun mukaan ! Tuosta kirjasta voisi saada vinkkejä omaan ruokavalioon ja inspiraatiota ruuanlaittoon. (Vaikka meillä ruuan laittakin mies, niin sille vinkkejä, miten pitää vaimoke sutjakassa kunnossa. ;))))

Leena kirjoitti...

En vetoa tässä vastauksessa haluuni kokeilla uutta ja innostukseeni kehittää kokkailutaitojani vaan siihen, että tänään olen aloittanut minulle hyvin vieraan koodikielen opettelun aivan tosissani ja ansaitsisin kyllä pikku palkinnon kannustukseksi. :)

Elkku kirjoitti...

nätti kansi kirjassa :)

Anonyymi kirjoitti...

Tuon kirjan haluaisin kyllä kovasti! Siksi että olen sisäisesti ranskalainen, olen aivan varma siitä.

-Ellu

Anonyymi kirjoitti...

Lainasin kirjastosta aikoinaan Miksi ranskattaret eivät liho - kirjan ja ihastuin siihen ikihyviksi. Mikäpä olisi suurempi nautinto, kuin saada kyseiselle kirjalla (ja kokkailuille) jatkoa!
- Ines Amanda

Tarja kirjoitti...

Minä valitettavasti lihon, vaikka vähän ranskaa osaankin ja rakastan Pariisia. Onhan siinä Ratatouille-ohje?

Anonyymi kirjoitti...

jee. Toi kuuluisi mulle, koska gradua illat vääntävänä äitinä mulla ei ole aikaa lukea ruokalehtiä tai keittokirjoja, saati sitten hömppää tai edes hesaria useimpina päivinä. (grhöm...paitsi kuitenkin yhtä blogia melkein joka päivä) tarvitsen jotain tuollaista tyylilajeja yhdistävää ja hyödyllistä, nopealukuista, mihin voi palata uudestaan ja uudestaan sitten joskus kun on taas aikaa :)

Aino

Jonna kirjoitti...

Koska toteaisin mielellään, että ennakkoluuloni tätä kirjaa ja kirjailijan edeltäviä kirjoja kohtaan olivat turhia.

Veera kirjoitti...

Tämän päivän päivälliskokemukset olisivat yksi hyvä syy tämän kirjan rantautua meille..nimittäin..

Sunnuntaina 2-vuotias tyttäreni maistoi ensimmäistä kertaa punajuurta..jostain syystä sitä ei olla meillä hänen ruokailuaikanaan paljoa syöty, vaikka me vanhemmat siitä kyllä pidämme. Noh..sunnuntaina tyttö söi ensimmäisen pienen palansa, maistoi vielä toisesta kulman ja sanoi kiitos. Meillä kun kaikkea maistetaan, eikä siitä sen isompaa numeroa tehdä (Kasvon ilmeet kyllä vähän kertoivat, että makukokemus oli "erikoinen").

Tänään sitten tarjoilimme taas punajuurta, sillä uskon, että kun tarpeeksi usein maistaa, niin makuun tottuu. Ensimmäisen palan jälkeen tämä 2-vuotias toteaa: "Rakastan punajuurta!". Ja totta tosiaan..punajuuripalat lautaselta häviävät pieneen suuhun ja sen jälkeen hän kinuaa isän lautaselta isän punajuuret omikseen:)

Kunnon äitinä sitten jo lupasin, että viikonloppuna tehdään punajuuri-sinihomejuusto-laatikkoa, koska homejuusto on myös neidin suosikki.. "Tai voi siihen laittaa vuohenjuustoakin" sanon. Ja tyttö huutaa: "Joo! Punajuurta ja hyvää juustoa".

Siksi siis..tämä kirja meille..sillä tuo punajuuri-inkiväärigazpacho maistuisi meidän koko perheelle ihan super hyvin ja tekisi tämän äidin iloiseksi, jos olisi helppoa löytää neidin uuden suosikkiaineksen käyttöön uusia reseptejä.

Lilli kirjoitti...

Kirja kelpaisi tännekin! :)

Jo kirjoitti...

hyvä idea maanantaille! itselläni oli aina karkkipäivä maanantaina eikä lauantaina ihan sillä ku muuten maanantai on niin tyyyylsä.
mutta nyt ku ei dieetti päällä niin tämä on ihan hyvä korvike! ;)

Osallistun ku kiinnostaa, paljonhan tosta puhuttiin, pitäähän sitä tietää mistä moinen puhe.

Anonyymi kirjoitti...

"Ranskattaret eivät liho" löytyy jo kirjahyllystäni, ja voi miten mahtavia reseptejä sieltä löytyykään! Siksi tämä keittokirja olisi aivan ihana jatko sille. :) Kirjan avulla tuli tipautettua painoakin aivan huomaamatta - nautinnosta tinkimättä.

-Jenni

Anonyymi kirjoitti...

Gazpacho kuulosti niin herkulliselta, että minäkin kokeilisin sitä mielelläni!
-millalilla

Anonyymi kirjoitti...

Kirja antaa ymmärtää, että ranskattaret sekä näyttävät hyvältä että syövät hyvin. Se kuulostaa aika itsevarmalta, muttei lainkaan pahalta. Siksi kirja olisi kiva lukea.
Neiti Utelias

Anonyymi kirjoitti...

Mukana hyvän ruuan tähden! :)
/Anna

Ulrika kirjoitti...

Äh, enpä ehdi enää osallistua arvontaan, kun vasta nyt näin tämän. Kiitän kuitenkin vinkistä, sillä tuo näyttää aivan täydelliseltä yhdelle ystävälleni :)

iiamiia kirjoitti...

Tahtoo oppia syömään ja NAUTTIMAAN laadukasta ja HYVÄÄ ruokaa ilman syyllisyyttä...Tahtoo, tahtoo!