Elämäni ensimmäinen suolainen piirakka. Ei ole nätti, ei. Sitäkin maistuvampi se oli, siksi kiusaan teitä älä tee kuten minä tein -tyyppisellä ohjeella. Kiitos Harrille, joka esitteli tämän herkkupiirakan meille, nostan hattua kaulintataidoillesi ja kiitän reseptistä.
Taikina
n. 1,5 dl oliiviöljyä
n. 3 dl maitoa
ripaus suolaa
kananmuna
vehnäjauhoja
kananmuna voiteluun
Tee ensin taikina. Arvon osaajat, miten se tehdään oikeaoppisesti? Itsehän kiskaisin kaikki aineet jauhoja lukuun ottamatta Kitchen Aidin kitaan ja lisäilin sitten pikkuhiljaa jauhoja liki kilon, kunnes koko taikina oli kiinni koukussa ja irtosi vaan väkivalloin. Veikkaan että väärin meni. En ole päässyt Julia Childin kanssa vielä suolaisiin piirakoihin, näin siinä sitten käy.
Täyte
n. 400 g tonnikalaa (MSC-sertifioitua) öljyssä
noin kilo sipulia kuorittuna ja viipaloituna
2 paprikaa (punainen ja vihreä) kuutioituna
Hauduttele sipulia ja paprikaa pannulla, kunnes se on pehmeää, tähän kannattaa varata kunnolla aikaa. Itse jaoin sipulit alussa kahdelle pannulle, homma kävi hiukan vikkelämmin. Lisää joukkoon tonnikala, valuta niistä ensin öljy pois.
Ohje oli, että kauli taikina mahdollisimman ohueksi, levitä puolet taikinasta pellille, heitä täyte väliin ja peitä kauniisti taikinakuorella. Itse kiroilin kaulimen kanssa ja kääntelin taikinaa parhaani mukaan vuoan ylle. Älä tee kuten minä, sillä reunat olivat aivan liian paksut ja kovat ja vuoka aivan liian pieni. Tee piirakka isolle pellille.
Kanteen tuli tehdä kolikon kokoinen reikä, ilmeisesti ilmanvaihtoa varten, oma aikaansaannokseni oli pelkkää säälittävää reikää, joten jätin sen kolon kaivamatta. Voitele kananmunalla.
200 asteinen uuni, noin 40 minuuttia ja valmista. Piilota osa piirakasta seuraavaa päivää varten, maku nimittäin sen kun paranee. Hyvää kylmänä, hyvää lämpimänä. Salaatti kylkeen ja toimii kevyenä lounaana.
7 kommenttia:
Pisteet siitä et ainaki kokeilit tehdä suolasen piirakan. Näkö ei ole mulle ainakaan se tärkein juttu vaan maku. Musta on aina hienoa et joku kokeilee jotain uutta oli se leipomista tai jotain muuta tekemistä mitä ei aikasemmi ole tehny.
t.johanna
Tekeleesi muistuttaa ulkoisilta puolin hämmentävän paljon omaa viikko sitten ensimmäistä kertaa leipomaani apple pieta.
Viinipullolla kauliminen ei tehnyt kaulimisesta yhtään helpompaa.
Teen yleensä suolaisiin piirakoihin aina voitaikinan (alunperin resepti on napattu Hans Välimäen kirjasta Ruokaa Ranskasta), eikä se ole koskaan mennyt pieleen. Ohje löytyy esim. Täältä http://nautiskellen.blogspot.fi/2012/09/feta-pinaattipiiraat.html
Vaivaan sen kyllä aina käsin ja painelen sormilla vuoan pohjalle (silloin tällöin intoudun jopa kaulimaan, mutta yleensä en jaksa sotkea kaulinta:D). Julia Childin opeilla ei varmaan voisi kyllä mennä pieleen, pitänee hankkia Ranskalaisen keittiön salaisuudet omaankin hyllyyn...
Aah, rantalounaalta maistuu ,rosan kylmälaukusta empanada ja muita herkkuja hieman hiekkaksin käsin syötynä. Heidi
Ei nälkäiselle tällaisia ohjeita ;) namsk.
Asiasta toiseen, jäikö sinne chicling-kirpparin puolelle mitään myytävää?
Magee ja tyyligäs!
Värikin on niin hieno, että näkee paistamisen onnistuneentäydellisesti. Meigä diggaa!
No näinpä, Johanna. Seuraavalla kerralla onnistun varmasti paremmin ja sitä seuraavalla kehtaan jo tarjotakin jollekin. ;)
Haha, Aino! Tuo viinipullolla kauliminen on haastavaa, mutta eipä se onnistunut oikealla kaulimellakaan, en voi edes piiloutua minkään tekosyyn taakse, en vaan yksinkertaisesti osaa. ;)
Kuulostaa järkevältä tavalta, mutta kun se kansi on siihen kaulittava, vaikka pohjan ehkä saisikin paineltua sormilla. Hmm, taidan testata seuraavalla kerralla tuota tapaa. Avopiirakka, ilman kantta!
Nam, kuulostaa kesältä! ;)
Pirpu, jäi sinne, klikkailen tuonne Chicling-kirpparille niitä ehtiessäni.
No mutta kiitos, Aapo!
Lähetä kommentti