23.9.2010

Armas avokado





























Meillä on aina avokadoja. Minun perunani on avokado. Se sisältää B-, E- ja K-vitamiinia, melko paljon rasvaa ja kaliumia.
Se pelastaa pinteestä, jos ruokaa ei ole ja kaikilla on nälkä. Oma välipalani syntyy neljässä minuutissa, laskin juuri kun tulin lenkiltä ja oli tosi kova nälkä.


Avokadoja harvoin saa juuri oikean kypsänä, usein ne ovat raakoja taikka ylikypsiä. Syöntikypsän avokadon tunnistaa sitä hellästi puristamalla, jos se tuntuu hiukan pehmeältä, se on kypsä syötäväksi. Niitä kovempia voi ostaa kotiin kypsymään, kuten meillä on tapana. Tällöin on aina sopivan kypsiä avokadoja nautittavaksi. (Tai sitten ne kaikki ovat ylikypsiä tai kivikovia, näiden kanssa on jännittävää elää.)

Leikkaa avokado pitkittäin halki, se puolisko johon kivi jää kiinni, napataan kouraan ja isketään kiven keskelle puukko (puukko asennossa jossa leikkaisit leipää, ei asennossa joka on Screamissa) kiepautetaan hiukan ja kivi irtoaa.
Viillä avokadoon veitsellä sekä vaaka- että pystyviillot, sen jälkeen voit pyöräyttää lusikalla kätevät kuutiot suoraan kulhoon eikä leikkuulautoja tarvita.
Avokado tarvitsee seurakseen happoa, sen saat puristamalla sekaan puolikkaan limen taikka sitruunaa. Se estää samalla hedelmälihan tummumisen.
Mustapippuria ihan ronskisti, pikkuisen suolaa. Itse laitan aina pikkuisen enemmän.
Lorautan satsiin vielä oliiviöljyä*, sitä ilman toki pärjää. Jos pöydällä sattuu kitumaan basilika, päästä se tuskistaan ja revi lehdet mukaan kulhoon.

Mukaan taas ne kurpitsan- tai auringonkukansiemenet, cashew- taikka parapähkinät tai mitä sieltä kaapista sattuu löytymään. Täytän Ruohonjuuressa siemenvarastomme pari kertaa kuukaudessa, isommissa erissä hinta on huomattavasti maltillisempi.

Setti toimii välipalana, on tarpeeksi tukeva ollakseen kelpo lounas taikka illallisella vaikkapa paistetut kalan kanssa. Pienikin määrä riittää, sillä paketti on on tiukkaa tavaraa, eikä mitään höttöä. Testaapa vaikka.
Kuvaa valmiista annoksesta ei ole, koska se ei näytä hyvältä. Raflassa avokado hempeilee pariloidun lohen seurassa, salaattipedillä. Jos jollakulla on tuo vielä maistamatta, niin suosittelen lämpimästi.

*pieni nokare wasabia sekoitettuna oliiviöljyyn ja wasabikastike on valmis. Miten helppoa?

24 kommenttia:

Piitu kirjoitti...

No johan, nyt lähti tämä ruokaostoksille, tuohan on ihan mukiinmenevä resepti jos siihen lisää pihvin viereen, kiitos paljon!

ps mistä se sinun lenkin jälkene tarvitsema protsku tulee, ei avokadosta kuitenkaan?

Hanna kirjoitti...

Se on helppo ja hyvä, odotan koska muutun vihreäksi, sen verran tiiviisti syön noita ,)
Proteiinin saan kananmunasta, juustosta taikka kalasta. Joskus syön lenkin jälkeen vaan tämän avokadosössön ja sitten lounaalla kunnon proteiiniplatterin.

Nna kirjoitti...

Söin pari vuotta sitten niin paljon avokadoja, että enää ei oikein maistunut. Ehkä nyt olisi jo riittävästi taukoa takana, että voisi yrittää uudestaan.

Minun vinkkini on, että avokadot kannattaa ostaa hieman raakoina ja antaa kypsyä kotona, koska kypsät avokadot (silloin kuin niitä yleensäkään on) ovat yleensä pilalle puristeltuja jo kaupassa. Ja jos miettii, jokohan avokado on kypsä, se ei yleensä vielä ole :)

Nainen, 36 v kirjoitti...

Mulla on ongelma: ostan kivikovan avocadon. Annan sen pehmentyä kotona muutaman päivän. Kun sopiva pehmeys on saavutettu aukaisen avocadon ja mitä näenkään: ruskean läikikkään sisällön joka todellakaan ei hirveästi houkuttele.

Kysymys: miten nämä saa pehmenemään pitäen samalla sisällön raikkaana ja vihreänä?

Hanna kirjoitti...

Nna, odotan sitä päivää kun oma kiintiöni tulee täyteen. Millähän sitten sen korvaan..
Kannattaa myös suosia kauppoja joissa kukaan ei käy, siellä on yleensä koskematon avokadokasa josta voi poimia ne parhaat ;)

nainen 36, mulle on käynyt tuota samaa, joskus ne vaan mätänevät. en tiedä syytä, mutta olen lakannut ostamasta sitä yhtä lajiketta, joka on silepintainen (niiden kanssa se kävi nimittäin usein) ja ostan niitä jo hieman pehmenneitä, niiden ihan kivikovien sijaan. tällä olen pystynyt melko hyvin välttämään nuo mätänevät avokadot-dilemman.

Saija kirjoitti...

Oi, avokado ehdottomasti ansaitsee tällaisen hienon oman postauksensa, sillä olen niin samaa mieltä kanssasi avokadon ihanuudesta. :) Täydellistä rasvaa, hih!

Pakko kertoa hassu juttu, nimittäin eräs painonsa kanssa ikuisesti kamppaileva täti kerran kauhistellen sanoi minulle, kun pilkoin avokadoa lautaselle, että "noi avokadot ovat ihan hirveän rasvaisia, kauheasti kaloreita"...ja ihmetteli samaan aikaan että "miten sä noin hoikkana pysyt". Sanoin sille että syömällä avokadoja ja paketillisen voita viikossa (hieman liioittelin tahallani, hih). Naisen suu loksahti auki ja ei se sanonut sen jälkeen enää mitään, hih. :D

Tiinatar kirjoitti...

Mihin aikaan raflaan voi tulla vauvan rattaiden kanssa? Eli milloin se ei ole ihan täynnä? Vai pääseekö sinne yleensäkään vauvan kanssa? En viitsisi jälkikasvuani pihalle jättää, kun se on niin söpö, että joku sen kuitenkin siitä nappaisi mukaansa.

Ajatella, miten mainonnan orja ihminen voi olla. Nyt koen, etten voi elää ilman kokemusta Raflasta. Sinä ja Stella olette niin taitavasti tuoneet esille kuvia ja herkullisia ruokia, jotka on ihan pakko kokea. Muuten jää jostain tärkeästä paitsi.

Ps. Avokado kuuluu meillä ihan perusvalikoimaan, joten onneksi mun ei nyt tarvitse juosta kauppaan.

Katja kirjoitti...

Nam, avokadoa.
Nyt tuli hirvee nälkä.

Hanna kirjoitti...

Saija, samaa ihmettelyä sen valtavasta kalori- ja rasvamäärästä olen kuullut minäkin. Siinä lienee (koosta tietysti riipuen) noin 250 kcal, melko vähän siihen hyvään oloon nähden mnkä avokadosta saa ,) ja vaikea uskoa etteikö se olisi juuri sitä hyvää rasvaa.

Tiinatar, lapset ovat aivan yhtä tervetulleita Raflaan kuinaikuisetkin, meillä ei olle ikärasisteja ;)
Lounaalla on melkoista haipakkaa ja rattaille voi olla hankalampi löytää paikkaa, kun esim lounaan loppupuolella (kiireisin aikaväli on 11.30-13.30) jolloin itse menen usein nauttimaan lapsen kanssa sapuskoista. Toki sinne voi tulla ihan milloin vaan, itse koin mukavammaksi välttää tuota ihan pahinta ruuhkaa.
Illalla jos olette tulossa niin kannattaa varata pöytä jotta saatte parhaan mahdollisen paikan jossa voi pitää vaunut/rattaat pöydän vieressä. Lapset, tervetuloa Raflaan! Ja jos et pääse ovetsa sisään niin koputtele lasiin, sielä juoksee henkilökuntaa auttelemaan ihan varmasti!
Rafla kyllä kannattaa kokea.

Hanna kirjoitti...

Katja, annoin juuri miehen tyttärelle evääksi taskuun avokadon ja sitruunan. Mlko helppo lounas kantaa mukana töihin ja kouluunkin.
Mene syömään hyvä ihminen ,)

white lily kirjoitti...

Kiitoksia tästä tietopaketista!

Olen yrittänyt sisällyttää avokadoa omaan ruokalistaani mutta hukassa siitä mitä sen kanssa voitehdä. Nyt on pakko kokeilla!

Hanna kirjoitti...

ole oikein hyvä! sitten kun tuota pohjaa on tehnyt muutaman kerran niin alkaa itsekin keksiä siihen erilaisia sovelluksia, erilaiset kovat juustot sopivat sen kanssa ihanasti, se toimii myös levitteenä kun rakennetta hieman rikkoo enemmän ja niin edelleen. Ja siitä saa myös mainion pastakastikkeen, kunhan iskee keitetyt täysjyvämakaronit sekaan niin on kymmenessä minuutissa valmista.
Onnea kokkailuihin!

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan Katjaa edellisessä postauksessa -blogisi on inspiroivin ruokablogi mitä olen llöytänyt! Kiitos Hanna!

Anonyymi kirjoitti...

ja siis lisäys edelliseen, rakastan toki muutakin osuutta blogissasi, tyylisi on ihana!

Anonyymi kirjoitti...

Nam avokadoa, meillä sitä syödään paljon ja lapset syövät suoraan kuoresta välipalana... ripsaus sitruunaa tai limeä ja nälkä on taitettu.

Tiesitkö, että sitä sanotaan myös merimiehen voiksi? Ennen vanhaan merimiehet ottivat avokadoja laivaan ja käyttivät levitteenä keksien päällä, se säilyi paremmin, kuin voi...

Anja

Liivia kirjoitti...

Avocadohullu minäkin, niitä on aina oltava kotona. Hintavia vain, etten raaski ihan välipalaksi vetää, mutta vastaavan sörsselin (ilman siemeniä ja pähkinöitä) teen salaatiksi usein illalliselle. Monesti lisään vielä pieneksi pilputun tomaatin tai kaksi, ja valkosipulisilppua. Ei parempaa melkein ole. Ja kalan kanssa todellakin hyvää. Jos ei ole kalaa, niin nautin avocadohyvän usein linssimuhennoksen kanssa.

Liivia kirjoitti...

Vielä: itse puristan kädellä kiven ulos. Jos kivi pompahtaa helposti, on avocadokin yleensä täydellisessä vaiheessa.

Italia kirjoitti...

Kiitos kaunis tästä ruokavinkistä! :) ja muutenkin, saat ruuanlaiton kuulostamaan sangen vaivattomalta. Innostuin ja kävin juuri ostamassa avokadoa pitkästä aikaa. Normaalisti en kokkaa, mutta näistä blogeista, ja ystäviltä saa yleensä parhaat ja hyväksikoetut vinkit :)

Minä itse kun en pahemmin kokkaa, niin avopuolisoni on tehnyt yhtä avokadosalaattia, johon on tullut avokadoviipaleita, rucola pedillä (siis rucola ihan alimmaisena), kuorittuja ja viipalaoituja greippejä myös rucolan päälle ladottuna (siis jokaisen greipinlohkon päältä poistetaan se läpinäkyvä kuori). Sitten tehdään eri astiaan (vaikkapa vesilasiin) seos, johon tulee greippimehua vähän, oliiviöljyä ja nyt tulee sitten jännä osuus, mielestäni siihen tulee mustapippuria ja tulisko suolaa, mutta en ole 100% varma tuleeko vielä jopa balsamicoa... mutta todella hyvä salaatti se on :)

Hanna kirjoitti...

Voi tuhat isoa kiitosta ja lasi viiniä päälle!

Anja, poikani syö kans välillä suoraan kuoresta, hauska juttu ja ei tarvitse tiskata. Kaikki voittaa.
En ollut kuullut, kiitos nippelitiedosta ,)

Liivia, tomaatilla se raikastuu välillä täälläkin, jos sitä sattuu olemaan tarjolla. Se ottaa päähän jos on ostanut juuri oikean määrän avokadoja ja se yksi sattuu olemaan mätä, menee koko homma uusiksi. Ja rahat kaivoon, tylsää.

Italia, kiitos kaunis kommantistasi, tuo sitrushedelmä sopii hyvin avokadon kanssa, kiitos muistutuksesta. Laiskana harvoin jaksan kaivaa pelkät hedelmälihat esiin, mutta vaivansa värti se on, varsinkin jos on vieraita tulossa ,)

Italia kirjoitti...

nytpäs muistankin mistä se resepti oli, hesarin ruokatorstaista parin vuoden takaa :)

http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/artikkeli/Greippi-avokadosalaatti/1135244631825

sieltä löytyy ihan helmiä välillä :)

LILI kirjoitti...

yhyy, kommentti hävis kuin tuhka tuuleen.

Piti sanomani, että avokadon paras seuralainen on paistettu halloum-juusto. Ihan ehdoton lemppari!

Hanna kirjoitti...

Olen maailman huonoin etsimään netistä reseptejä, pidättäydyn miehen opettamissa taikka keittokirjoista löydetyissä. Niin, ja se yksi omppupiirakka kyllä löytyi netistä..
;)

Totta! Paistettu halloumi viihtyy pöydässämme melko usein, ihana koostumus ja suolaisuus!

Hanna kirjoitti...

Mä jokin aika sitten vasta tajusin, että tottakai avokadojakin on eri lajikkeita. On pyöreämpiä ja paksumpia, on pitkulaisempia ja hoikempia ja vaikka mitä. Mutta miten sille asialle saattoi olla sokea, onhan kaikkea muutakin eri lajikkeita?

Anna kirjoitti...

Costa Ricassa opassetä selitti, että heillä kasvaa _tuhansia_ avokadolajikkeita. Niistä vaan pari oli syötäviä tosin. Mageita jättiläisavokadoja roikkui toisissa puissa ja toisissa oli ihan miniminipalleroisia. Suuri avokadopuu on aivan mahtava.