Neljälle
360 g pastaa
suolaa
1 pieni munakoiso
300 g kantarelleja
1 rkl voita
3 rkl oliiviöljyä
100 g parmesania raastettuna
4 kananmunankeltuaista
mustapippuria
lehtipersiljaa silputtuna
Leikkaa munakoiso n. 2x2 cm kuutioiksi, ripottele kuutioiden päälle ruokalusikallinen suolaa ja anna hikoilla noin 20 minuuttia. Kuivaa suolavesi pois talouspyyhkeen avulla.
Täytä iso kattila runsaalla vedellä ja suolaa vesi kunnolla, keitä pasta ohjeen mukaan al denteksi.
Paista munakoisokuutiot oliiviöljyssä (2 rkl) keskilämmöllä, kunnes ne alkavat kevyesti ruskistua. Nosta munakoisot talouspaperin päälle, johon liika öljy imeytyy. Lisää pannulle 1 rkl voita ja 1 rkl oliiviöljyä ja heitä mukaan kantarellit, kun ne alkavat ruskistua suolaa ja pippuroi sienet. Lisää mukaan munakoisot ja silputtu lehtipersilja.
Laita kulhoon 75 g raastettua parmesania ja kananmunankeltuaiset, sekoita. Kun spagetti on valmis, valuta se ja jätä hetkeksi lävikköön. Ota tilkka keitinvettä talteen.
Sekoita kattilassa sienet, munakoiso ja pasta keskenään, lisää muna-juustoseos ja sekoittele, jotta munaseos kypsyy ja sekoittuu tasaisesti pastan joukkoon. Lisää hieman keitinvettä jos pasta tuntuu liian kuivalta. Heitä valmiin pasta-annoksen päälle raastettua parmesania ja rouhi mustapippuria.
17 kommenttia:
Moi,
Onko tämä Raflan ohjeella tehty munakoisopasta? Nirso kävi lounaalla ja kehui sen taivaisiin :)
Jenni liemessä
Meillä oli Raflan lounaalla valkkaripohjainen versio tästä. Mahtavaa kuulla että Nirsolle kelpasi! ;)
Naaaaam.
Pakko tehdä pian, vaikkakin kantarellit pitänee korvata jollain muulla, ovat usein täällä Hollannissa kalliita ja nahistuneen näköisiä.
Kuulostaapa jännittävältä yhdistelmältä - jääkaapissa odottelevat kantarellit taitavatkin päätyä tällaiseen pastaan! :)
Time to get addicted osa kaksi :D Kiitos Hanna!
Muukin miedon makuinen sieni toiminee hienosti, terkkuja Hollantiin!
Sini, kerrohan mitä pidit, jos pastan kokkailet! ;)
Olin jo niin huolissani että Inke ja Jan (ja pari muutakin kamua) muuttuvat vihreiksi, tämä on sijaispasta sille avokadopastalle. Hauskaa päivää, Esa! ;)
Ai kun tää oli HY-VÄÄ. Annos oli onneksi niin sopivan valtava, että sitä jäi jääkaappiin odottelemaan vielä pienet lautaselliset molemmille (tai siis yksi Inken pasta-annos...), toivottavasti tämä kestää uudelleenlämmityksen edes jotenkuten.
Sijaispasta oli enemmän kuin tervetullut, siis! Muitakin sijaispastareseptejä otetaan vastaan - avokadoilla kun kestää aina tovin kypsyä pastakuntoon...
Kiitos, jälleen kerran!
t. Pastamonsteri
Huomasin itsekin että sitä tulee melkoinen setti, saattaa olla parempi muuten ottaa erilleen hiukan tuota sieni-munakoisoseosta ja keitellä uusi pasta seuraavana päivänä sen kaveriksi. Mikäli siis teet uudemman kerran tuota samaista pastaa.
Parasta viikkoa pastamonsterille!
HalleLujaa!
T: lihaton
voi kun en syö juuri nyt pastaa. tai vehnää, ruista, ohraa enkä muitakaan viljoja. se heikkilän antti niin kovasti puhuu järkeä sen suhteen. mutta munakoisoa ja kanttarellejä voi onneksi käristellä salaatin kylkeen
ajatuksissani ostin kesäkurpitsan munakoison sijaan, mutta ihan toimiva sekin oli. ehkä munakoiso olisi kuitenkin täyteläisempää? meillä minä ja kymmenenvuotias santsasi, ja kolmevuotias söi lautasen ihan tyhjäksi. herkkua, kiitos :).
-bee
NAM! ihanaa että pakastimessa on kantarelleja, tuli nimittäin hillitön hinku kantarellipastaan tästä postauksesta :)
Hannaaa,ensin ne parsat, lätyt ja nyt vielä tämänkin. Mun mies tykkää susta, kiitos että pelastit TAAS mun kokkausvuoron!
Liisalainen
Jes, kiitos! Äidiltä tänään saadut kantarellit pääsevät heti huomenna munakoison kanssa pannulle :)
Kiitos ihanat kommenteista, metsän sato lautaselle, niin sitä pitää.
Olen menossa itsekin sienimetsään loppuviikolla, jospa sieltä löytyisi vaikkapa suppiksia.
Oli pakko tyypata tämä pasta, kun sitä on niin monessa paikassa hehkutettu, eikä se pettänyt odotuksia. Kiitos ohjeesta!! Seuraavaksi täytyy kokeilla avokadopastaa.
Mies oli ostanut läjän kanttarelleja. Minä vannotin, etten mitään sieniruokaa syö, mutta kun tämä resepti tuli vastaan, otin itseäni niskasta kiinni. Oli maukkain pasta aikoihin ja mieskin tykkäsi. Ehkä olen kasvanut sienikammostani aikuiseksi?
Lähetä kommentti