Sain kutsun yhteen suosikkiravintoloistani, olen joskus todennut ääneen etten koskaan kieltäytyisi illallisesta kyseisessä paikassa. Seuralaiseni on viehkoa seuraa hänkin, tästä tulee varmasti hyvä päivä.
Kuvat eräältä sunnuntailta, kun kuvasimme Maxillissa. Annoksia, jotka eivät sitten päätyneetkään kirjaan. Niitä piisaa, aion ruokkia teitä kyseisillä resepteillä lopun toukokuuta.
2 kommenttia:
Tämä ei nyt liity juuri tähän postaukseesi, mutta blogiasi selatessani nyt vasta ymmärsin mikä ulkomuodossasi on niin viehättävää: et sorru muiden blogistien tapaan epäaitoon mutristeluun(anteeksi nyt vaan), vaan hymyilet aidon LEVEÄSTI. Se jos mikä tekee ihmisestä kauniin.
Ainakin täällä odotellaan reseptejä jo innolla (niin kuin kirjaakin)! :)
Lähetä kommentti