Kermaperseen hedelmäsalaatti

Veriappelsiinit ja kaikki lajitoverinsa säilövät sisälleen jalokiviä, ne pitää vaan osata ottaa sieltä nätisti pois.  Ravintolakeittiöissä olen päässyt aitiopaikalle katselemaan, kun näppärät kokit ja terävät veitset tekevät taikojaan.
Olen itsekin opetellut, siihen kun ei tarvita kunnon hedelmäveitsen lisäksi kuin hiukan kärsivällisyyttä. Käytän itse Macin veitsiä, hankittu palvelevasta Chez Mariuksesta.

Puolita hedelmä, aseta leikkuulaudalle leikkauspinta alaspäin ja leikkaa lautaa kohti kuori hedelmästä pois. Samaan tapaan kun ananasta kuorisit.
Ota hedelmä käteen ja ujuta veitsi hedelmälihaan sitä suojaavan kalvon molemmin puolin ja leikkaa hedelmäliha varoen irti.
Kun olet leikannut jokaisen hedelmälihan irti, purista jäljelle jäävästä repaleisesta appelsiininpuolikkaasta kaikki mehut kulhoon ja tee sama toiselle puolikkaalle.

Viikon raikkain ja kaunein jälkiruoka on siinä.

Varoituksen sana lienee paikallaan, kun tähän herkkuun on suunsa totuttanut, on lähes täysin mahdotonta enää syödä appelsiiniviipaleita kuorineen.

Kermaperseilyä. 

Siitä tuli mieleeni että ei kermavaahto tätä jälkkäriä pahenna, mukaan voi sekoitella vaniljatangon sisuksen.

Mannapuuroa ja mustikoita

Mannapuuro kuuluu ruokakalenterissani kylmään vuodenaikaan, harvoin sitä tulee kesällä keiteltyä.

Muistelen mielelläni mennyttä talvea viltin alla, mannapuurokulho edessäni. Ensimmäinen lautasellinen voin kanssa, seuraava mustikoiden kera. Mustikoiden myötä mieli kulkee jo tulevaan kesään, mitä kaikkea hienoa se tuokaan tullessaan jää nähtäväksi. Nähtäväksi jää myös mustikkaiset hampaat.

Ps. Punaiseen maitoon.

Hakaniemen hallissa

Joskus on hyvä mennä merta edemmäs kalaan. Siikaleipää löytyy myös Hakaniemestä, yhtä hyvää ja koko on sitä luokkaa että siitä riittää ystävällekin. 

Hakaniemen halli hurmasi pitkän tauon jälkeen, kassissa karitsaa, leipää ja pala pullapitkoa. Luomukauppaan en ehtinyt, suuntaan siis sillan toiselle puolen mitä pikimmin uudelleen. 

Kiitos Stellalle seurasta ja kuvista. 

Takki kirppis

Huivi Faliero Sarti / My o My

Collegepaita kirppis

Farkut Levi's Curve ID / saatu blogin kautta

Saappaat ASH

Mainio makaronilaatikko

Jos joku väittää että makaronilaatikko on tylsä ruoka, on kyllä niin väärässä. Tässä mieheni versio kyseisestä klassikosta. Ei tarvita munamaitoja, eikä makaroneja keitetä. Simppeliä.


1 sipuli
2 valkosipulinkynttä 
400 g jauhelihaa (karitsa)
paketti pekonia
400 g kaltattuja tomaatteja pilkottuna
pussi täysjyvämakaronia
1 lasi viiniä
mustapippuria
timjamia
juustoa

Suikaloi pekoni ja paista se, ota pekoni pannusta. Heitä jäljelle jääneeseen rasvaan pilkotut sipulit, kuullota pannussa.
Lisää liha, ruskista. Tässä vaiheessa mukaan paistettu pekoni, mausteet, lasi viiniä ja pieni kiehautus. Lisää tomaatti, kiehauta taas koko setti.
Tarkista että seos maistuu tiiviiltä. Se saa olla melko suolaista, raaka makaroni tulee nappaamaan osuutensa uunissa - tasapaino löytyy siellä kun ne keskenään kinastelevat että kaikki saavat osansa pekonin suolasta.
Sekoita mukaan raa'at makaronit, laita koko komeus voideltuun vuokaan. Vuole päälle rasvaista juustoa jos kaapista löytyy.

200 asteiseen uuniin noin 35-40 minuutiksi. Katsele välillä uuniin, jos vuoka alkaa näyttää kuivalta, laita päälle folio ja lisää tilkka vettä mukaan.
Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Mums.