Tryffeliä, samppanjaa ja syntisen hyvää suklaakakkua

Kun juoksee tukka putkella tapaamisesta toiseen, on hidastettava tahtia siinä vaiheessa kun jalkojen alla on punainen matto. Nautin aamulla uskomattoman hienon aamiaisen kahden tähden ravintola Chez Dominiquessa. Huolellista suunnittelua, tyylikkäitä yksityiskohtia ja tarkkaa toteutusta. Hetket tuossa ravintolassa ovat aina hätkähdyttäviä ja painuvat muistiin.

Hans Välimäki esitteli vierailevat tähtensä – Eero Aarnion ja Oiva Toikan. Herrojen luomuksia löytyy ympäri ravintolaa, jopa ruoka- ja drinkkilistan puolelta. Tarjolla on mm. Toikan rantakalaa, Aarnion lammassärää sekä Välimäen mustikkamaitoa, kertoo lehdistötiedote.
Chez Dominique pitää ovensa avoinna koko kesän, joten jos on juhlan aika, ottakaa suunnaksi Rikhardinkatu. Eikä se kuulosta lainkaan hullummalta, että lasillinen kuohuvaa irtoaa baarista kympillä. Mainio syy ylittää kynnys, jos se on aiemmin ollut liian korkea.

Surkea ja rakeinen kuvanlaatu johtuu siitä, että laitoin kamerani lomalle. Keittokirjaprojektin jälkeen on kovin vapauttavaa kulkea ilman kameraa käsipuolessa.
Tuolla se nyt lataa akkujaan, kuten minäkin. Ensi viikolla kaivan sen jälleen esille ja aloitan uuden projektini. Muistikortit tyhjäksi ja menoksi.

Suklaaleivoksia, itsehillinnän puutetta ja pari orvokkia

Muutettuamme uuteen kotiimme, varasin yhden keittiökaapin leivontakaapiksi. Ostin sen seitsemää sorttia tummaa suklaata, 72 prosenttisesta aina sataseen. En suosittele puraisemaan tuota jälkimmäisenä mainittua, en edes äärimmäisessä hädässä. Äitini tahtoi välttämättä maistaa palasen, meinasin tikahtua nauruun kun katselin sitä ilmehdintää minkä se sai aikaan. Maku ei katoa suusta ihan hevillä.

Tumma suklaatorni kohosi niin korkealle, että ajatuksissani olin jo perustamassa pienimuotoista bisnestä. Leipoisin aamutuimaan pellillisen suklaaunelmia ja veisin ne lounasaikaan Raflaan, jakaisin vakkariasiakkaille ja toivottaisin makeaa päivän jatkoa. Maksuksi saisin hyvän mielen.

Kuinkas sitten kävikään. Söin kaikki ne suklaat, en ehtinyt leipoa mitään kun taituroin suklaahumalani kanssa aamusta iltaan. Nyt ne on syöty, lisää en osta. En, ellei minulla ole reseptiä johon tarvitsen tuota huumaavaa herkkua.

Lapsella oli naamiaisjuhlat ja hän pyysi mamman suklaakakkuja. Vihdoinkin! Hyppäsin Jopon selkään ja kaarroin suklaaostoksille. Varasin taskuuni vaan tarvittavan määrän rahaa, jotta en suistuisi houkutuksen äärellä raiteilta. Suklaiset kakkuset saivat ylleen canachen, joka on siis yksinkertaisuudessaan pilkottua tummaa suklaata ja kuumaa kermaa. Kotikutoisen näköisiä ovat, myönnetään. Kauneus piili kakkusten sisällä.

Hassua muuten, ettei yksikään lapsi tohtinut syödä noita kukkia, vaikka kuinka kehotin maistamaan.
Söin siis itse kedollisen orvokkeja, ilmankos on niin kukkea olo.

Pientä suolaista

Laskeskelin juuri, että meillä on käynyt uudessa kodissamme näiden kolmen kuukauden aikana jo liki sata kamua. Saatoin hiukan liioitella ja laskea osan kamuista kahteen kertaan, koska ovat niin ihania. Tämä koti on kuin tehty juhlille, syömiselle ja yhdessäololle.

Tykkäämme tarjota alkujuoman (joka usein on cavaa, proseccoa taikka samppanjaa) kera jotakin pientä suolaista, ennen varsinaista alkuruokaa. Kuvan ruislastu vuohenjuustolla ja yrttiöljyllä on yksi suosikeista. Ottaa aikaa kokonaiset kolme minuuttia, joten ehtii asetella esille vaikka olisi jo vieraat ovella.

Tarvitset pehmeää vuohenjuustoa, jonka sivelet ruislastujen päälle.
Survo yrttejä (esim. basilikaa, rucolaa, lehtipersiljaa) morttelissa, lisää tippa sitruunanmehua, loraus oliiviöljyä ja suolaa. Tiputa yrttiöljyä kunkin leipäsen päälle ja tarjoa samoin tein.

Ceviche ahvenesta

Jos hella on rikki tai tulisijaa ei löydy, voit valmistaa kalan tämän ohjeen tavoin. Testaa reseptiä myös lohella taikka kuhalla; pääasia on, että kala on tuore. 

4:lle

1 limetti

1/2 sitruuna

1 valkosipulinkynsi

1 punainen chili (poista siemenet)

suolaa

mustapippuria myllystä

200 g ahvenfileetä

1 keltainen paprika

korianteria

ruohosipulia

Purista limetistä ja sitruunasta mehut kulhoon, lisää hienonnettu valkosipuli, pilkottu chili, suola ja mustapippuri.

Poista ahvenfileestä keskiruodot ja leikkaa ahvenfile noin kuutiosenttimetrin kokoisiksi paloiksi. Kippaa kuutiot valmistamaasi marinadiin. Anna kalapalojen kypsyä liemessä 30-45 minuuttia. 

Kuutioi paprika ja lisää se kalojen kanssa kulhoon, silppua sekaan yrtit ja maista. Lisää suolaa jos tarvis. 

Nauti raikkaana lisukkeena sellaisenaan tai esimerkiksi saaristolaisleivän kanssa. 

Kiitos Kivistössä -blogin haasteen, osallistun tällä reseptillä kesä-heinäkuun ruokahaasteeseen. Resepti on mieheni käsialaa ja versio samaisesta ohjeesta löytyy elokuussa ilmestyvästä Safkaa - parempaa arkiruokaa -kirjasta. 

Latva

Syön paljon ulkona, muuallakin kuin omissa ravintoloissamme. Keräilen teille listaa omista suosikeistani, aloitan juttusarjan korkealta, Latvasta.

Latvan sapakset ovat aina yllättäneet positiivisesti, maut ovat selkeitä ja tunnistettavia, tyyli kohdillaan, samoin kuin hinta-laatu. Jatkuvasti muuttuvat sapakset maksavat 3,90 €, joten suosittelen ottamaan kaikki listalta löytyvät annokset. Jos yrität jättää jonkun pois, iskee ravintolakateus. Testattu on, naapurin annos näyttää aina herkullisemmalta.

Terassilla tapaa yhden iltapäivän aikana tusinan tuttuja, paikan sijainti on otollinen kohtaamisille. Viinivalikoimasta iso plussa, viimeksi maistelin kuohuvaa sauvignon blancia, niin raikasta ja rapsakkaa että palaan luokseen toistekin.


Latva
Korkeavuorenkatu 25